Zantedeschia ja nuput: elokuuta 2010

sunnuntai 29. elokuuta 2010

ILTAPALAKSI, pientä purtavaa

Ja kuten varmasti monella muullakin skandinaavilla, A-kirjaimet alkavat heti ensitekijöissänsä loppua kesken ja varsinkin silloin kuin se on vähinten soveliasta. Eli W toimittaa tupla A:n virkaa tässä tekstissä. Kauniimminkin se voisi olla, mutta toistaiseksi eivät askartelemattomat ole osanneet kiinnittää tähän huomiota osin varmasti senkin vuoksi että sitä lukee mitä luulee jossakin lukevan sanan ulkomuodon perusteella :)

Kirjaimet Heinikasta Thickersin mahtavasta valikoimasta.

Askartelu maaleja koitan opetella edelleen, purkin pohjat ovat milloin minkäkin värisessä maalissa ja nyt piti koettaa tämän sivun kanssa myöskin maalata kuvien päältä ja reunuksia.

Rakkauspakkauksemme oli kova syömään nimenomaan avaimenperiä, ja kaikken herkullisimpia olivat kaukosäädin avaimenperät...seurauksella että autosta oli aina tällaisen tilanteen tullen keskuslukitus jumissa ennen uutta koodausta :) onneksi sisään pääsi hätätapauksessa myös ihan vanhanaikaisella avaimella :)

Mä Sanon Viimeisen Sanan Ja Se On....

Esikoisemme oli kahdeksan vuotiaana äärimmäisen innokas Maija Vilkkumaa -fani ja lisäksi halusi tulla rokkitähdeksi -setänsä soittoharrastuksen innoittamana. Joulupukki armeliaasti toikin sitten sähkökäyttöisen kitaran ja mikrofonin. Mahtavat olivat pauhut ja laulut kun hän jouluaattoiltana pisti rokkikonsertin pystyyn saunan ja herkkujen jälkeen. Hoilotus mä sanon viimeisen sanan ja se on EI, tuli varmasti kuuluviin niin kanssakuulijoille kuin naapureillekin :)

Leiskassa olen käyttänyt ensimmäisen kerran punchinellaa ja maski tekniikkaa sen avulla. Ihanan monikäyttöistä on tuo metallinen reikäihme. Rokahtava paperi takana oli mahtava työkaveri.

Dymo on saanut jälleen erikoiskäsittelyä muutaman värin merkeissä, ja mitä enemmän sitä käyttää sen ihanempaa ja yksilöllisempää on tuleva teksti, jos tekee nopeasti kirjaimet ikäänkuin pomppivat hieman paikaltaan ja jos rauhallisesti saa suoraa tekstiä tasaisilla kirjainväleillä. Ja vielä jos tätä ihanuutta käyttää kovinkiin ahkerasti jotkut kirjaimet alkavat pomppia aina hieman enemmän, kuitenkin pysyen nauhassa vielä kokonaisena, ja lisäksi kirjaintevälit tihenevät ja kasvavat..ja ta-daa yksilöllinen dymoteksi on syntynty...olen niin inlove! ! !

Tämä sivu on tehty myöskin jo tosin kolmisen vuotta sitten, mutta kun en ole aikaiseksi saanut uusiakaan en kuvattua saati tehtyä.

Claes Ohlssonilta Dymo, paperi Heinikasta, Punchinella Taavalta, Ei-kirjaimet Tiimmarista.

Mustaa...

Mustahan on kuulunut värivalikoimiini jo niin kauan että pakkohan sitä oli tehdä yksi leiska mustasävyisenäkin, tietenkin tehosteväriä käyttäen.

Tässä leiskassa valitsin punaisen kuvan aiheen vuoksi. Esikkomme tanssiessa balettia heidän esityksensä nimi on agentit, kuten kuvatekstistäkin voi huomata, Ja TOP SECRET tekstihän lukee poikkeuksettä aina punaisella. Olipa pitkä pohjustus värin valinnalle...

Kuvassa siis pikkuagenttimme esiintymässä teatterilla päätösnäytelmässä.

Leiskassa on käytetty fiskarsin kirjain lävistäjiä paperin ollessa kaksinkerroin. Top secret teksti on tehty Sinellistä ostetuilla vaahtomuovileimasimilla mustaa ja punaista leimasinmustetta käyttäen. Ja kappas vain, kappas vain reunat on hiottu santikalla vanhan ja räihnäsen näköisiksi.

Ja vielä mustaa tehostevärillä höystettynä. Tässä leiskassa käytin ensimmäsistä kertaa oi-niin-ihanaa dymoa, Kiitos tästä innostuksesta kuuluu vallan Pikkuhelistimelle jonka mahtavissa leiskoissa tätä on nähty jo kautta aikain, tie kenen inspiroimana hänellä, mutta minulla ainakin häneltä tämä copy... Kangaskukkia ja kulutettuja reunoja kera oransiien tehosteiden.

Kuten tekeleistäni huomaa, en ole kovin innostunut journaligista, mutta kyllä sekin aika vielä koittaa. Kunhan vain saisin jälleen aloitettua skräppäämisen reilu puolen vuoden tauon jälkeen. Jouluksi olen viimeksi tehnyt mitään skräppäämiseen viittaavaa, ja silloin kylläkin aivan urakalla, kun kaikiin 7 mummulaan teimme kesä 2009 minialbumit.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain kierrätettyä ja itsetehtyä

Tämä on jo vanhaa ajallisesti, tein tämän jo Heinikan DT hakuun, ajattelematta asiaa sen kummemmin, tässä on käytetty suodatinpusseja sekä kahvipussia (tuolloin en vielä leikkureita omistanut lainkaan) käsinleikattuihin retrokukkasiin, taustana valokuvalla on ohuehkoa pahvia, joka on hierottu kuluneeksi, samoin kirjan sivu on vanha Runeberg-sivunen (nahkakantisesta kirjasta...) Napit ovat pappani vanhasta pellavayöpaitulista ja kuva itsessään on...kukas muukaan kuin isäni armeijassa ollessaan :)

Kullan värisellä leimalle lisäilin kiekuroita kuvan päälle ja reunoille paperiin. Reunat tyyliuskollisesti raaputettu ja hiottu santapaperilla.

-eihän tällä sinne DT päästy, mutta tulipahan inspiroiduttua :)

Kesä muistoja 2010

7V tyttäremme oli ensimmäistä kertaa uistelemassa isänstä kanssa, ja saaliiksi luultiin tulevan sitkeästi pohjassa kiinni olevaa ruohoa... Ruoho paljastuikin kotvasen kuluttua aivan joksikin muuksi kuin ruohoksi, saaliiksi oli tytölle tarttunut kohtuullisen kokoinen AHVEN ! Oli tytöllä ollut kova työ, välillä huilatan kelata saaliinsa veneeseen isänsä haavitettavaksi.
Kokoa Siwan vaa'alla oli vonkaleella 618g ja pituutta 38cm. Ja ihan järviahvenhan tämä on.
Selvisi että kalalla oli vielä kaiken kukkuraksi totaalisen tyhjä mahalaukku, joten vonkaleella on todella mahtavat mitat :)

Lisätietoja »

Scrapbooking...mukavia muistoja vuosien takaa

Ihastuin skräppäyksen alkuaikoina sinisen ja keltaisen yhdistelmään, ja kesti kauan miettiä mihin tarkoitukseen niitä voisi oikein käyttää, poikamaisia mukamas kun väreinä ovat. Löysin sitten aivan ihanaa huopakoristenauhaa, keltaisena, jossa on lintuja ja marjoja...ja johan lykästi kun löysin vielä tämän valokuvan joka on otettu keskimmäisestä tyttärestämme ensimmäiseltä huvipuistoreissulta v.2003!

paremmin kuvaan ei mielestäni enää olisi keltainen ja sininen sopineet, rattaissa ja tyttären vaatteissa ollessa vielä samoja värejä. Tämä on yksi lempileiskoistani joita olen simppelisti tehnyt, ilman suuria hankintoja tai paperin valinta vaikeuksia.

Timpan tickets leimat on lisätty kuvaan hieman jälkikäteen, sellaista kun ei ollut heti saatavilla ja korvasin vanhat junalipun kopiot vihdoin niillä.