Esikoisemme oli kahdeksan vuotiaana äärimmäisen innokas Maija Vilkkumaa -fani ja lisäksi halusi tulla rokkitähdeksi -setänsä soittoharrastuksen innoittamana. Joulupukki armeliaasti toikin sitten sähkökäyttöisen kitaran ja mikrofonin. Mahtavat olivat pauhut ja laulut kun hän jouluaattoiltana pisti rokkikonsertin pystyyn saunan ja herkkujen jälkeen. Hoilotus mä sanon viimeisen sanan ja se on EI, tuli varmasti kuuluviin niin kanssakuulijoille kuin naapureillekin :)
Leiskassa olen käyttänyt ensimmäisen kerran punchinellaa ja maski tekniikkaa sen avulla. Ihanan monikäyttöistä on tuo metallinen reikäihme. Rokahtava paperi takana oli mahtava työkaveri.
Dymo on saanut jälleen erikoiskäsittelyä muutaman värin merkeissä, ja mitä enemmän sitä käyttää sen ihanempaa ja yksilöllisempää on tuleva teksti, jos tekee nopeasti kirjaimet ikäänkuin pomppivat hieman paikaltaan ja jos rauhallisesti saa suoraa tekstiä tasaisilla kirjainväleillä. Ja vielä jos tätä ihanuutta käyttää kovinkiin ahkerasti jotkut kirjaimet alkavat pomppia aina hieman enemmän, kuitenkin pysyen nauhassa vielä kokonaisena, ja lisäksi kirjaintevälit tihenevät ja kasvavat..ja ta-daa yksilöllinen dymoteksi on syntynty...olen niin inlove! ! !
Tämä sivu on tehty myöskin jo tosin kolmisen vuotta sitten, mutta kun en ole aikaiseksi saanut uusiakaan en kuvattua saati tehtyä.
Claes Ohlssonilta Dymo, paperi Heinikasta, Punchinella Taavalta, Ei-kirjaimet Tiimmarista.
Claes Ohlssonilta Dymo, paperi Heinikasta, Punchinella Taavalta, Ei-kirjaimet Tiimmarista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti